Kokoukset 1–5/5

06.11.2023 Kehitysvammatuki 57 ry

Syyskokous

Meriuimarit ry. sääntömääräinen syyskokous

Aika 6.11.2023 klo 19

Paikka: Kehitysvammatuki 57 ry. os. Marjaniemenranta 48 00930 Helsinki

Kokouksessa käsitellään mm. vuoden 2024 toimintasuunnitelma ja talousarvio, valitaan yhdistykselle hallitus vuodelle 2024

Tiedustelut: Riitta Lampela, pj. p 050 5500824 tekstiviestillä, riitta.k.lampela@kolumbus.fi

Kaija Walkama, siht. kaija.walkama@hotmail,com

06.03.2023 Kehitysvammatuki 57 ry

Sääntömääräinen kevätkokous 2023

Meriuimarit ry. sääntömääräinen kevätkokous 2023

Aika: Maanantai 6.3.2023 klo 19.00

Paikka Kehitysvammatuki 57 ry. Marjaniemenranta 48 00930 Helsinki

Esityslista

Avaus

Laillisuus

Kokousvirkailijoiden valinta

Kokouksen työjärjestys

V. 2022 tilinpäätös ja toimintakertomus, toiminnantarkastajan lausunto

Tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauksien myöntäminen tilivelvollisille

Muut asiat

Kokouksen päätös

Tiedustelut: Riitta Lampela, p 050 5500824 tekstiviestillä. Kaija Walkama email: kaija.walkama@hotmail.com

04.11.2020

Rekisteriseloste

Meriuimarit ry. ly 2118706-2

Jäsenrekisteri ostettu Flo Apps OY:ltä

Rekisteristä vastaa Riitta Lampela, Meriuimarit ry. pj  os. Vanamotie 9  00930 Helsinki, email: riitta.k.lampela@kolumbus.fi  puh +358400828440

Tallennettu Riitta Lampelan tietokoneelle ja Flo Apps Oy:n tiedostoihin.

Sähköavaimet: Tiedot tallennettu Meriuimarit ry:n tietokoneelle, konetta ei käytetä muuhun toimintaan. Avaimen käytöstä tulee tieto uimakopin tallettajaan josta tiedot ladataan yhdistyksen koneelle.

Tietojen keräämisen tarkoitus: jäsenasioiden hoitaminen, tiedotus, laskutus ja kulunvalvonta.

Jäsenrekisterissä olevat tiedot:

Etunimi, sukunimi, osoite, puhelinnumero, sähköpostiosoite, sähköavaimen numero, uusilta jäseniltä liittymispäivämäärä, tietoja vuoden 2019 jälkeen kerätyistä jäsenmaksuista. Puhelinnumero ja sähköpostiosoite

03.01.2018

Meriuimarit ry. Säännöt

Meriuimarit ry.

(Yhdistysrekisterinumero 157527)

Säännöt

1 § Nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Meriuimarit ry. ja kotipaikka Helsinki

2 § Tarkoitus ja toiminta

Yhdistyksen tarkoituksena on

- ylläpitää ja edistää talviuintiharrastusta jäsentensä keskuudessa

- edesauttaa jäätietouden opettamista

- edistää talviuinnin tunnetuksi tekemistä

- edistää uinti- ja hengenpelastustoimintaa

- tukea kaikin puolin talviuinti- ja liikuntakasvatustoimintaa

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää talviuintiin ja liikuntaan liittyviä tilaisuuksia, kilpailuja, kokouksia ja retkiä sekä huolehtii harrastus- ja harjoittelumahdollisuuksien järjestämisestä.

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää omaisuutta sekä toimeenpanna asianomaisen luvan saatuaan arpajaisia ja rahankeräyksiä.

3 § Jäsenet

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä yksityinen henkilö ja kannatusjäseneksi oikeuskelpoinen yhteisö ja säätiö. Yhdistyksen jäsenet hyväksyy hallitus; kunniajäsenen kutsumisesta päättää yhdistyksen kokous. Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla eroamisesta yhdistyksen kokouksessa. Varsinaisilta ja kannatusjäseniltä perittävän liittymis- ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää syyskokous. Maksut on jäsenen suoritettava kuukauden kuluttua laskutuksesta. Jäsen, joka ei noudata yhdistyksen sääntöjä ja päätöksiä tai laiminlyö yhden vuoden jäsenmaksun suorittamisen määräaikana tai muutoin on yhdistykselle haitaksi, voidaan hallituksen päätöksellä erottaa. Kunniajäsenellä ei ole jäsenmaksuvelvoitetta.

4 § Yhdistyksen toiminta- ja tilikausi on kalenterivuosi.

5 § Hallitus

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluvat syyskuussa seuraavaksi kalenterivuodeksi valitut puheenjohtaja ja neljä varsinaista jäsentä sekä neljä varajäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaa varapuheenjohtajan sekä valitsee sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessa varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään kaksi hallituksen jäsentä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintää puolet jäsenistä puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide, vaaleissa kuitenkin arpa.

6 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja jompikumpi yhdessä jonkun hallituksen jäsenen kanssa.

7 § Tilit

Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään kolme viikkoa ennen kevätkokousta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta.

8 § Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen

Yhdistyksen kokouksen kutsuu koolle hallitus. Kokouskutsu on toimitettava viimeistään seitsemän (7) päivää ennen kokousta toimittamalla kutsu jäsenille kirjeitse tai sähköpostilla sellaisille jäsenille, jotka ovat ilmoittaneet yhdistykselle sähköpostiosoitteensa tai julkaisemalla se yhdistyksen kotipaikkakunnalla ilmestyvässä paikallislehdessä ja lisäksi kutsu on toimitettava yhdistyksen talviuintipaikan (Kivalontie 1) pukuhuoneiden seinälle.

9 § Yhdistyksen kokoukset

Yhdistyksen kevätkokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä maalis- huhtikuun aikana. Yhdistyksen syyskokous pidetään loka- marraskuun aikana. Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään yksi kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Yhdistyksen kokouksessa on jokaisella varsinaisella jäsenellä  ja kunniajäsenellä äänioikeus ja jokaisella äänioikeutetulla yksi (1) ääni. Kannatusjäsenellä on läsnäolo- ja puheoikeus. Yhdistyksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, joka on saanut eniten ääniä. Henkilövaaleissa tulevat valituiksi eniten ääniä saaneet. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa. Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kokouksen käsiteltäväksi, hänen on siitä kirjallisesti ilmoitettava hyvissä ajoin, vähintään kaksi viikkoa ennen, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

10 § Kevätkokous

Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. Kokouksen avaus

2. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

3. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa

4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys

5. Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto

6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tili- ja vastuuvelvollisille

7. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat

8. Kokouksen päätös

11 § Syyskokous

Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. Kokouksen avaus

2. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

3. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa

4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys

5. Päätetään liittymis-, jäsen- ja kannatusjäsenmaksujen suuruudesta

6. Vahvistetaan yhdistyksen tulo- ja menoarvio sekä toimintasuunnitelma seuraavalle toimintavuodelle

7. Valitaan yhdistyksen puheenjohtaja ja hallituksen jäsenet seuraavaksi toimintavuodeksi

8. Päätetään tarvittavien edustajien valitsemisesta muihin järjestöihin ja yhteisöihin

9. Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille kaksi varamiestä

10. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat

11. Kokouksen päätös

12 § Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä äänestyksessä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen purkaututessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkautumisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään varat samaan tarkoitukseen.

13 § Jäsenoikeudet

Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät

14 § Yhdistyslain noudattaminen

Niissä asioissa, joista näissä säännöissä ei ole määräystä noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa yhdistyslakia.

Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteri on hyväksynyt säännöt 6.8. 2007

Terveyttä avannosta

Referaatti Iltalehden viikonvaihde-lehdessä 29.12.2001 olleesta artikkelista

Terveyttä avannosta

(Kangasalan uintiseuran nettisivulla on myös artikkeli avantouinnin terveysvaikutuksista, artikkeli on ollut vuoden 2000 Tiede lehdessä, kts www.uintiseura.fi)

Säännöllinen hyinen pulahdus rauhoitta ja rentouttaa, mutta myös virkistää ja lisää vastustuskykyä.

Avantouimarit ovat aina uskoneet, että hyisellä kylvyllä on myönteisiä vaikutuksia terveyteen. Tutkimukset tukevat arkikokemuksia: talviuimarin virkistyminen ja piristyminen johtuu kylmän antamasta hormoniruiskeesta.

Avannossa elimistö menettää lämpöä. Vähentääkseen lämmönhukkaa sympaattinen hermosto aktivoituu ja adrenaliinin määrä lisääntyy, minkä seurauksena ihon ja raajojen pintaverisuonet supistuvat, ääreisverenkierto heikkenee ja verenpaine kohoaa. Korvatakseen lämmönmenetyksen elimistön lämmöntuotto lisääntyy. Aivojen hypotalamuksessa, missä lämmönsäätelykeskus sijaitsee, vapautuu kylmän vaikutuksesta hormoneja, jotka puolestaan aktivoivat aivolisäkkeen hormonituotantoa. Kun noradrenaliinin (=hormoni) määrä lisääntyy, aineenvaihdunta vilkastuu ja stressinsietokyky kasvaa. Avantoon kaulaa myöten pulahdettaessa kylmä vesi panee liikkeelle sydämen tuottamat nestetasapainoa säätelevät hormonit. Kehon nesteet lähtevät liikkeelle ja kuona-aineet poistuvat.

Näin toteaa nelinkertainen tohtori Anu Mäkelä, joka on väitellyt lääketieteestä, perinteisestä kiinalaisesta lääketieteestä, biokemiasta ja ravitsemustieteestä.

Kylmänsietokyvyn parantuessa monet avantouimarit ovat huomanneet pysyvänsä terveempinä. Myönteiset vaikutukset kuitenkin häviävät, jos avantouinti lopetetaan.

Avannossa käyminen vaikuttaa kehon immuunitoimintaan: tulehdusvälittäjäaineiden määrä nousee ja vastustuskyky paranee. Jos elimistössä on jo jotain kroonista tulehdusta ja lämpö on noussut, olo vain pahenee avannossa.

Tutkimuksissa on myös saatu viitteitä, että kylmäaltistuksessa erittyy jonkin verran morfiinia, joka vähentää tulehdusreaktioita. Nivelkipuja potevien kylmästä saama apu perustuu tähän. Kihti- ja eturauhastulehduspotilailla sen sijaan vaivat pahenevat kylmässä.

Avantouinti lisää aivojen välittäjäaineiden eli serotoniinin ja dopamiinin määrää, mikä vaikuttaa myönteisesti erityisesti mielialaan. vaikutus on kuitenkin lyhytaikainen. Mitä useammin käy avannossa sitä vähemmän välittäjäaineita erittyy. Voisi päätellä, että masentuneen tulisi käydä avannossa harvoin, jos haluaisi sen auttavan. Kuitenkin pitkäaikainen stressi johtaa usein masennukseen, avanto voi tuoda siihen helpotusta, mutta kannattaa kiinnittää huomiota myös esim. ruokavalioon ja riittävään uneen.

Säännöllinen avantouinti lisää myös aivolisäkkeestä vapautuvan beeta-endorfiinin pitoisuutta veressä. Kylmän veden mielihyvää aiheuttavan vaikutuksen samoin kuin joillekin avantouinnista syntyvän riippuvuuden uskotaan johtuvan paljon tästä.

Avantouinti sopii lähes kaikille, mutta sairauksista kärsivien tulee neuvotella asiasta lääkärin kanssa. Etenkin sydän- ja verenpaineoireet saattavat estää harrastuksen. Saunan ja avannon välinen lämpöero aiheuttaa sydämelle kovan rasituksen ja verenpaineen vaihtelu saattaa aiheuttaa huimausta. Avantouinti nostaa verenpainetta hetkellisesti. Säännöllinen käynti kuitenkin laskee alapainetta pitkällä aikavälillä.

Uinnin jälkeen kannattaa pukeutua lämpimästi vilustumisen välttämiseksi, avannossa ei ehdi vilustua.

Muista nämä:

Lämmittele lihakset, ei saunasta suoraan avantoon,

ei alkoholia, ei sairaana.

Saunominen ei ole mitenkään välttämätöntä!

Kuuntele omaa kehoasi. Lapsikin voi kokeilla.

Avantouinti voi aiheuttaa riippuvuutta!

Lisää tietoa avantouinnista myös os. www.suomenlatu.fi

Kokoukset 1–5/5